Voiko arkkitehti pelastaa maailman?

Jos vierailit New Yorkissa vaikkapa kolme vuotta sitten, törmäsit ehkä MoMA:ssa näyttelyyn, jossa esiteltiin näkökulmaa kaupungin arkkitehtuurista nousevan merenpinnan näkökulmasta. Mereen liittyvistä painajaisista tuli kuitenkin totta.

Re: #Sandy + climate change:Now we see why Kahn's 4 Freedoms Park was lifted 15 inches above original plan.East River up 5 inches since 70s.

— Michael Kimmelman (@kimmelman) lokakuu 30, 2012

Nappasin yllä näkyvän Kimmelmanin tviitin ARTINFO.com-blogin Sandy-hirmumyrskyn tuhoja käsittelevästä artikkelista. Bloggauksessa siteerattiin myös New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomoa, joka linjasi Sandyyn liittyvässä lehdistötilaisuudessa lokakuun lopussa, että kaupunkisuunnittelua tulee miettiä nyt vakavasti uudelleen. "Poliittisten päätösten sijaan kaupunkisuunnittelun tulee ottaa kantaa todellisiin ympäristökatastrofeihin, joita emme voineet edes kuvitella vuosia sitten."

Myös UrbDeZine Los Angeles -verkkopalvelun blogiartikkeli otti lokakuun lopussa voimakkaasti kantaa Sandyn merkitykseen kaupunkisuunnittelun ja kestävän arkkitehtuurin käännekohtana. Maailma ei ole enää sama.

Sandy-hirmumyrskyn opetukset kannattaa käydä läpi ja painaa kunnolla mieleen. Ja näitä opetuksia, pienemmässä ja isommassa mittakaavassa, saadaan koko ajan lisää.

Ekologinen rakentaminen ja vihreä arkkitehtuuri

Moni arkkitehtuuriin liittyvistä uhista ei räjähdä silmille samalla tavoin kuin Sandy-myrskyn miljardituhot. Useimmat rakennuksiin liittyvät ongelmathan liittyvät varojen hupenemiseen: sekä rahat että luonnonvarat uhkaavat loppua nykyisellä rakentamistahdilla. Tätä mieltä on myös DemosHelsingin Roope Mokka. Mokkaa haastateltiin Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n laatulehtipalkinnon voittaneen Basso-lehden numerossa 3/2012.

"Rakentaminen ja asuminen tuottavat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mikään", sanoo Roope Mokka ja alkaa laskea millaisissa asunnoissa tulevaisuudessa pitäisi mahtua elämään jos luonnonvarojen kulutukseen ei tule stoppia. 20 neliömetriä per nuppi.

Nollapäästöistä ollaan vielä kaukana, mutta hiilijalanjälkeä ja siihen liittyviä haittoja voidaan rajoittaa paljonkin.

2010-luvun arkkitehtuuri edellyttää aktiivista sopeutumista ympäristön haasteisiin. Vihreä arkkitehtuuri tarjoaa arkkitehdille mahdollisuuden rakentaa parempaa huomista ja kestävää kehitystä. Arkkitehti voi varmasti pelastaa kaupunkeja.

Energinet pääkonttori Tanskassa, Fermacell-runkolevykohde

Tulevaisuuden arkkitehtuurin haasteet

Arkkitehtuurin muuttuneen roolin voisi kuvitella innostavan nuoria arkkitehtiopiskelijoita. Haasteita ainakin riittää.

Kuvitellaanpa nuori, vastavalmistunut Anna Arkkitehti. Hän on käyttänyt vuosikymmenen elämästään arkkitehtuurin opiskeluun ja haluaa nyt lähteä toteuttamaan ammatillisia näkemyksiään. Anna on tiedostava ja luova ammattilainen, joka haluaa onnistua ja menestyä urallaan.

Anna on oppinut olemaan kiinnostunut mm. seuraavista kysymyksistä

• Kuinka hyödyntää vanhaa rakennuskantaa tilasuunnittelussa?
• Miten vähentää rakennuksiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä?
• Kuinka osallistaa asukkaat mukaan asuinalueen suunnitteluun?
• Kuinka törmäyttää erilaisia ihmisryhmiä ja luoda yhteisöllisyyttä?

Näihin kysymyksiin hän etsii konkreettisia ratkaisuja ensimmäisistä projekteistaan lähtien. On eri asia, pääseekö hän toteuttamaan itseään isossa arkkitehtitoimistossa, jossa toimeksiannoista ja hankesuunnitelmaan liittyvistä tavoitteista päättää ainakin aluksi joku muu. Asiakas ei ole aina niin kiinnostunut arvovalinnoista vaan raha ratkaisee. Niin kuin myös Annan omassa arjessa.

Jos Anna Arkkitehdin piirustukset ovat kannanottoja rakennustaidetta ja kulttuurisia arvoja tai valintojen ekologisuutta ja turvallisuutta kohtaan, on Annan oman työuran suunnittelu taas suunnistamista uusien mahdollisuuksien perässä, itsensä toteuttamisen, taloudellisten huolien ja riskinottokyvyn ohjatessa liikkeitä.

Vapaana taiteilijana fokus on tärkeä

Basso-lehden jutussa haastateltiin myös paria nuorta arkkitehtiä, jotka kuvailivat toimittajalle omia uravalintojaan ja arkkitehtuuriprojekteihin sisältyviä haasteita. Jutussa haastatellut arkkitehdit kertoivat toteuttavansa omia kiinnostuksen kohteitaan omissa projekteissaan. Varma leipä ja turvallisuus tulee palkkatyöstä, mutta omaa näkemystä tulee kehittää opiskelemalla ja toteuttamalla hankkeita oman yrityksen kautta.

Monen nuoren arkkitehdin haaveena on toteuttaa näkemyksiään hyvästä arkkitehtuurista oman arkkitehtitoimiston avulla. Mikäli intohimoa löytyy ja arkkitehti pystyy erikoistumaan ja luomaan brändin esimerkiksi kestävän rakentamisen toteuttajana, on kilpailussa erottautuminen helpompaa. Jos arkkitehtitoimisto pystyy myös itse ideoimaan sosiaalisia hankkeita ja hankkimaan niille rahoittajat, vapaus toteutuu maksimaalisesti. Jos vain suhdanteet ovat myötä rakentamiselle.

Suuria kysymyksiä tulevaisuuden arkkitehdille

2010-luvulla arkkitehdin on mahdollista vaikuttaa isoihin kysymyksiin: Arkkitehti ei suunnittele vain taloja vaan tulevaisuuden elämänmuotoa.

Mitä hirmumyrskyihin varautuminen merkitsee New Yorkin arkkitehtuurille? Millainen yhteisöllisyys, taiteellinen vapaus tai vihreä silaus jää jäljelle, jos tavoitteena on rakentaa kustannustehokkaasti asuntoja ja toimistorakennuksia erityisoloihin?

Kuinka paljon suomalaisen arkkitehtiopiskelijan tulee tietää luonnonmullistuksista? Mitkä ovat sinun mielestäsi keskeisimmät haasteet, jotka arkkitehtikoulutuksen tulisi huomioida?