Talo kuin piano

Millaisia tunnelmia musiikkitapahtumaan sisältyy? Antaako konsertti-ilta  myös silmänruokaa? Inspiroiko tila vai rauhoittaako se? Millaisiin asioihin arkkitehti voi tilassa vaikuttaa? Mikä on rakennuksen pinnan merkitys elämyksen kokemisessa?

Syyskuussa 2007 uppsalalaiset pääsivät ihmettelemään uutta konserttitaloaan, joka avasi ovensa kaupungin keskustassa. Konsertti- ja kongressitalon voi ajatella muistuttavan ulkoapäin pianon koskettimia.

Lähes 40 metriä korkean 8-kerroksisen ekspressionistisen rakennuksen on suunnitellut tanskalainen arkkitehtitoimisto Henning Larsen Tegnestue. Rakennuksesta avautuu näkymä Uppsalan keskustan maamerkkeihin: kirkko, yliopiston kirjasto ja linna muodostavat konserttitalon kanssa kulttuurisen tiivistymän.

Uppsalan konserttitalo on yksi niistä rakennuksista, jotka kuvattiin SURFin Scoopshot-valokuvakilpailuun.

SURF pyysi vuoden 2012 lopussa ihmisiä kuvaamaan kännykällään arkkitehtuurisia  pintaa, joka koskettaa heitä. Kampanja toteutettiin suomalaisen Scoopshot-sovelluksen avulla. Scoopshot on  crowdsourcingiin perustuva palvelu, joka tarjoaa kaikille älypuhelinten  omistajille tilaisuuden saada ottamiaan kännykkäkuviaan useisiin medioihin  rahallista korvausta vastaan.

Uppsala Konsert & Kongress, Hjalmar Brantingsgatan 22

Uppsalan musiikkitalon sisätiloissa kuunnellaan monenlaista musiikkia hip-hopista ja jazzista klassiseen musiikkiin. Rakennuksessa järjestetään myös yritystapahtumia ja kongresseja. Taukotiloista avautuu vaikuttava näköala kaupungin muihin keskeisiin rakennuksiin.

Olemme tutustuneet tässä blogissa SURFin valokuvakampanjan helmiin ja siihen, miten pinta koetaan niin sitä katsovien kuin arkkitehdin itsensä näkökulmasta.  SURFin kampanjaan osallistui yli 300 kuvaa, joista kolme parasta palkittiin. Esittelimme tammikuussa Radisson Blun arvokkaan, mutta ilmavan ja kuperan hotellin Uppsalassa. ja joulukuussa jännittävän Malmöseen avatun Emporia-ostoskeskuksen, jonka pinta näytti heijastavan auringon valoa.

Pinta on rakennuksen iho

- Tarkastelen rakennusta yleensä elävänä olentona, jossa pinta on iho. Tämä iho ei toimi ainoastaan suojana ympäristöä vastaan. Sen tulisi myös kertoa jotakin rakennuksesta ja sen tarkoituksesta. Kun me arkkitehdit luomme pintoja, yritämme herättää tiettyjä tunteita ja luoda mielleyhtymiä. Pinnan tulee kuitenkin olla myös käytännöllinen ja sopia siihen yhteyteen, johon rakennus on tarkoitettu. Suunnittelussa yhdistetään muotoilutyö ja ympäristön vaatimukset. Liikumme käytännön ja estetiikan välimaastossa, jossa on luovuutemme tila, sanoo arkkitehti Göran Reierstam.

Lataa oheinen white paper ja lue lisää asiantuntijoiden ajatuksia pinnan merkityksestä arkkitehtuurissa.