Arvorakennusten saneeraus tehdään aina alkuperäistä arkkitehtuuria ja rakennuksen tunnelmaa vaalien. Mukana projektissa on usein Museoviraston tai Kaupunginmuseon edustajia arvioimassa projektin suunnitelmia. Merkittävimmät arvorakennukset voivat olla rakennusperintölain nojalla suojeltuja. Lain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Arkkitehtuuri on arvorakennuksissa ainutlaatuista ja säilyttämisen arvoista. Rakennusmateriaalit ja sisustus voivat olla varta vasten juuri kyseisiin kohteisiin suunniteltuja. Arvorakennukset ovatkin olleet oman aikakautensa loistavia merkkiteoksia, edelläkävijöitä ja ylpeyden aiheita. Tällaisten rakennusten saneeraus on tehtävä vanhoja suunnitelmia ja arvoja kunnioittaen - niin, että niiden loisto syttyy jälleen yhtä kirkkaaksi kuin se joskus on ollut.
Puucompin sisäverhoustuotteilla on toteutettu merkittävien arvokohteiden saneerausprojekteja erinomaisin lopputuloksin. Vastikää saneerauksesta valmistunut Aalto-yliopisto Töölö palautui alkuperäiseen loistoonsa viilupintaisilla, maalatuilla ja akustoiduilla sisäverhouslevyillä. Upea Ravintola Palace sai paloturvalliset viilupintaiset sisäverhoukset, jotka muistuttavat tismalleen samaa vanhaa massiivipuista ilmettä. Rautatalon saneerauksessa tehdyt alakattojen uusinnat puolestaan ovat niin hienovaraisia ja alkuperäistä kunnioittavia, ettei niiden uusimista välttämättä edes huomaa, jos ei ole tietoinen asiasta!
Aalto-yliopisto Töölön aulassa on akustoituja Puucomp-premium alakattolevyjä.
Arvorakennukset ovat saneerauksen osalta erittäin vaativia ja aikaa vieviä kohteita. Erkki Ölander Arkkitehtitoimisto Sarc:sta on toiminut arkkitehtinä useissa arvokohteiden saneerauksissa, kuten Aalto-yliopisto Töölössä, Ravintola Palacessa ja Rautatalossa. Ölander kertoo, että suurin haaste arvokohteiden saneerausprojekteissa on löytää ratkaisut, jotka samaan aikaan täyttävät nykyajan vaatimukset ja näyttävät tismalleen samoilta kuin alkuperäiset toteutukset.
Inspiraatio arvorakennusten saneerauksessa lähtee vanhan arkkitehtuurin kunnioittamisesta. On selvitettävä, mikä rakennuksen alkuperäinen tilanne on ollut ja mitä sen suunnittelijat ovat halunneet. Sitten tulee vanhan ja uuden yhteensovittaminen.
“Vaikka samaan aikaan tämä vaihe on haasteellinen, se on myös suunnittelun mielenkiintoisin. Se, että löytää uudet ratkaisut, jotka muistuttavat vanhaa, mutta ovat täysin moderneja. Kyseessä on lähes aina niin ainutkertainen, rakennuskohtainen projekti, ettei valmiita tuotteita löydy”, Ölander kuvaa.
Arvorakennusten saneerauksessa rakennusten materiaaleja modernisoidaan niin, että ne vastaavat nykyaikaisiin talotekniikan, paloturvallisuuden ja akustiikan vaatimuksiin. Esimerkiksi Ravintola Palacen entiset massiivipuiset sisäverhoukset eivät enää vastanneet nykyaikaisia paloturvavaatimuksia. Ravintolassa käytetyt vanhat levyt olivat aikakautensa huippulaatua: ylellisyyttä huokuvat massiivipuiset mäntylevyt oli koottu 15x20 kokoisista säleistä. Koska vastaavaa tuotetta nykyaikaistettuna ei ollut valmiina, syntyi arkkitehdin, Helsingin kaupunginmuseon ja Puucompin yhteistyössä kohteeseen räätälöity tekninen viilu Puucomp Premium -levystä. Lopputuloksena oli täysin vanhaa muistuttava sisäverhous, jossa oli nykyaikaisten vaatimusten mukainen paloturva ja parantunut akustiikka.
Ravintola Palacen uudistettujen alakattolevyjen raaka-aineet valittiin säle kerrallaan, jotta lopputulos olisi vanhan kaltainen.
Hiljattain saneerauksesta valmistunut Aalto-yliopisto Töölö sädehtii parhaillaan uudistuneessa loistossaan. Alkuperäisten arkkitehtien, Woldemar Baekmanin ja Hugo Harmian, tekemiin suunnitelmiin ja rakennuksen historiaan perehtymällä yliopiston rakennukseen saatiin palautettua jopa sellaista alkuperää, joka oli jo jossakin vaiheessa ehditty korjata joksikin aivan muuksi, kertoo Ölander.
Suomessa puurakentaminen oli taidokasta 1950-luvulla. Nyt kun näitä kohteita uudistetaan, niin kohtaamamme haasteet tulevat siitä, ettei samanlaista puutavaraa enää saa toimittajilta. Puu elää - se ei ole samanlaista ikuisesti",
Erkki Ölander, Arkkitehtitoimisto SARC
Aalto-yliopisto Töölön aulassa alakattolevyjen asettelu on saatu ajan tyylin mukaiseksi piilokiinnityksillä ja viisteillä.
Asian toinen puoli on kuitenkin valoisa: nykyään asiantuntemusta ja osaamista on tullut asioihin, joita aikanaan ei vielä pystytty kunnolla huomioimaan. Muun muassa paloturvallisten tuotteiden valmistus on kehittynyt huimasti. Samoin myös akustiikan tuntemus ja akustiset ratkaisut ovat täysin eri tasolla kuin edellisen vuosisadan puolivälissä. Nykyisin on mahdollista tuottaa esimerkiksi sellaisia sisäverhouslevyjä, joissa akustiikkaa on pystytty säätämään hyvinkin hienovaraisesti, mutta se ei näy päällepäin.
Jotta Ravintola Palacen, Rautatalon ja Aalto-yliopisto Töölön kaltaisten kohteiden loisto pystytään palauttamaan entiselleen parhaalla mahdollisella tavalla, on arkkitehdin ja materiaalitoimittajan tehtävä tiivistä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä. Mukana suunnittelussa on usein myös joko Museovirasto tai kaupunginmuseo, riippuen kohteesta.
Materiaalitoimittajan syvä materiaalituntemus, aloitteellisuus ratkaisujen etsinnässä ja näkemysten jakaminen ovat tärkeitä projektin onnistumisen kannalta."
Erkki Ölander, Arkkitehtitoimisto SARC
Yhteistyössä molempien osapuolten on oltava hyviä kuuntelijoita: materiaalitoimittajan on ymmärrettävä arkkitehdin näkemykset ja ymmärrettävä myös itse kohdetta, jotta suunnitelmiin voidaan tarjota ja tuottaa parhaat ratkaisut. Arkkitehdille on tärkeää tietää, mikä on mahdollista toteuttaa ja mikä menee mahdottoman puolelle - ja myös syyt niihin.
“Materiaalitoimittajan syvä materiaalituntemus, aloitteellisuus ratkaisujen etsinnässä ja näkemysten jakaminen ovat tärkeitä projektin onnistumisen kannalta. Puucompilla nämä ovat toteutuneet erittäin hyvin. Siellä on tiedetty, että mikä on mahdollista, mikä on vaikeaa ja mikä mahdotonta. Haasteellisista materiaalivaatimuksista huolimatta on myös löydetty aivan uudenlaisia, ainutlaatuisiakin ratkaisuja”, Ölander kertoo yhteisistä projekteista.
Erkki Ölanderin ja Puucompin yhdessä toteuttamista kohteista Rautatalolla on ollut korkeimman kategorian suojelu, eli se on rakennusperintölain perusteella suojeltu kohde. Rautatalo on modernin suomalaisen toimistoarkkitehtuurin varhainen merkkipaalu ja sen alkuperäiset suunnitelmat ovat Alvar Aallon käsialaa. Pääsääntöisesti Puucomp Premium -sisäverhouslevyjä käytettiin kohteen alakatoissa. Rautatalon kohteessa yhteistyön tuloksena saatiin niin hienovaraisesti uusitut, alkuperäisten suunnitelmien mukaiset alakatot, ettei niistä välttämättä edes huomaa niiden olevan uusittuja.
On sekä suunnittelijan että materiaalitoimittajan ilo osoittaa kunnioitusta sille alkuperäiselle arkkitehtuurille, jonka perusteella kohde on alunperin määritelty suojeltavaksi arvorakennukseksi.
Pintojen kohentaminen ja palauttaminen ovat tärkeitä osatekijöitä siinä, että rakennus herää jälleen loistoonsa. On hienoa, että ihmiset pääsevät oivaltamaan, kuinka loistokkaita rakennuksia tällaiset vanhat kohteet oikeasti ovatkaan, vaikka ne välissä olisivatki päässeet jo hieman kulumaan. Nämä projektit ovat kunnianosoituksia alkuperäiselle arkkitehtuurille”, toteaa Ölander.
Esittelyssä Aalto-yliopisto Töölö:
Katso pintaa syvemmälle ja tutustu Puucomp Premium -levyihin teknisen oppaan avulla:
Lataa Puucomp Premium Tekninen opas >